Tampere United oli maanantain AC Oulu -ottelun avausjaksolla isoissa vaikeuksissa hyvin pelanneen vierasryhmän kanssa. Nopean takaiskumaalin jälkeen joukkue kuitenkin kokosi itsensä ja käänsi toisella puoliajalla kamppailun edukseen 3–1 -lukemin. Maalintekijöinä kunnostautuivat Aleksei Kangaskolkka, Jonne Hjelm ja Henri Myntti.

Alkuhetket näyttivät kuitenkin pahalta.

– Tosi huono ensimmäinen puoliaika meiltä, huonommalla tuurilla olisimme voineet olla parin-kolmen maalin tappiolla sen jälkeen. Valmistauduimme hyvin peliin ja meillä oli kyllä selvät sävelet, mitä piti tehdä, mutta ei se nyt ihan mennyt niin kuin sovittiin. Keskikenttämme oli vähän kuin varpusparvi levällään. Joku Nurmelan Mikahan rakastaa tuollaista peliä, jossa pääsee uimaan linjojen väliin ja antamaan hyviä syöttöjä. Kyllä siinä juostiin äijän perässä, Haapala tunnustaa.

– Onneksi saimme siihen puoliajan loppuun tasoitusmaalin. Minulla ainakin oli sellainen tunne, että pystymme tauolla puhumaan selväksi, mitä pitää parantaa. Tiesimme, että Oulun pelitavalla tossu alkaa painaa mitä pidemmälle peli etenee. Toinen puoliaika oli sitten selvästi parempi ja saimme raavittua kolme pistettä. Kokonaisuutena peli ei ollut meiltä kovin hyvä esitys, mutta hyvän joukkueen merkki on se, että pystyy vähän huonommallakin pelillä voittamaan.

Kapteenin nauhaa tässäkin pelissä kantanut Haapala näki ottelussa sekä hyvää että huonoa. Tauolla tehty ryhtiliike tuotti lopulta tulosta.

– Totta kai, nousu tappioasemasta voittoon, kolme maalia ja täysi pistepotti ovat asioita, joista täytyy olla tyytyväinen. Ei kuitenkaan liian tyytyväinen, sillä olimme välillä tosi kovissa vaikeuksissa. Olemme analysoineet ottelun kokonaisuutena, ja katseet on jo pikku hiljaa käännetty kohti Jyväskylää, Tuomas Haapala toteaa.