Jari Runsas: Median keskipisteessä
Unohtumaton voitto, Taas Petrescu osui, TamU kaatoi Levski Sofian, TPS:n ja TamU:n välinen ottelu oli parasta liigapalloilua tällä kaudella...

TamU pelaa tylsää peliä, joukkue hakee voittoa hinnalla millä hyvänsä pelin viihdyttävyydestä piittaamatta, joukkueen keskimmäiset keskikenttäpelaajat eivät edes yritä hakea aktiivisesti palloa...

Edellä mainitut lauseet ja otsikot ovat suoria sitaatteja suomalaislehtien uutispalstoilta viime viikkojen ajalta. TamU näkyy ja kuuluu niin kuin menestyvän joukkueen ja hallitsevan mestarin kuuluukin näkyä. Ristiriitaisuudet kirjoituksissa menköön henkilökohtaisten näkemyserojen piikkiin.

On ollut hienoa havaita, että suomalaismediakin on pikku hiljaa heräämässä kotimaiseen jalkapalloiluun. Sen sijaan, että palstoilla toistuvasti ihmeteltäisiin jalkapallokulttuurin puutetta tai Veikkausliigan ”liian pieniä” yleisömääriä on keskitytty itse asiaan, peliin, ja sen pääosan esittäjiin pelaajiin. Jalkapallojournalismikin on osa jalkapallokulttuuria.

Upea joukkueemme on kunnianhimoisen ja määrätietoisen valmentajansa johdolla näyttänyt, että suomalainenkin joukkue voi menestyä kansainvälisesti – vaikka tulisikin Kehä III:n ulkopuolelta – kunhan pelaa rohkeasti, yritteliäästi ja järkevästi.

Kävi Sofiassa miten tahansa, tiistain voitto oli yksi suomifutiksen hienoimpia hetkiä aikoihin, eikä yksikään sille uhrattu palstamilli ole turha.

Maailmalla jalkapalloilu on ykköslaji lähes maassa kuin maassa ja se näkyy myös mediassa. Viime viikkojen aikana olen saanut siitä henkilökohtaisesti hyvän muistutuksen. Melkoinen myllerrys alkoi muutama minuutti sen jälkeen, kun Mestarien liigan karsintojen ensimmäinen arvontatulos oli vahvistettu. Bulgarialaismedia ei paljon sanmarinolaisjoukkueelle arvoa antanut, vaan lähti saman tien keräämään tiedon jyväsiä Suomen mestarista. Haukkana kimppuun käyneet toimittajat eivät ottaneet kuuleviin korviinsa huomautusta, että ensin pitäisi varmistaa se paikka toisella kierroksella.

Olen viimeisen reilun kuukauden aikana puhunut puhelimessa varmasti enemmän kuin koko alkuvuonna yhteensä: antanut taustatietoja, sopinut haastatteluja, selvittänyt aikatauluja, kerännyt informaatiota. Median kiinnostus TamU-Levski -otteluparia kohtaan on ollut valtaisa niin kotimaassa kuin Euroopassakin. Välillä on ollut jo pakko vetää jarrusta ja antaa pelaajille keskittymisrauha heidän tärkeimpään tehtäväänsä.

Tiistain ottelussa olivat pelin televisioineen Urheilukanavan lisäksi paikalla kaikki maamme pääkanavat. Kun mukaan otetaan kirjoittava lehdistö, nousi otteluun ennalta tai paikan päällä akkreditoituneiden toimittajien ja muiden median edustajien yhteismäärä yli 60:n. Bulgariasta Levskin mukana paikalle lensi yhteensä kymmenen toimittajaa.

Aina ei kaikki mene niin kuin on etukäteen suunniteltu. Muratan palkattua riveihinsä maailmanmestari Aldairin lähdimme hyvissä ajoin järjestelemään hänen ympärilleen lehdistötilaisuutta Tampereella. Pelaajan loukkaantuminen ensimmäisessä osaottelussa uhkasi kuitenkin tuhota valmiiksi laaditun viestintäsuunnitelman. Loukkaantumisen laadusta ei ollut tarkkaa tietoa, joten elimme Muratan Tampereelle saapumiseen asti epätietoisuudessa, ilmestyykö median kiinnostuksen kohde Suomeen.

Kun Murata harjoitteli ensimmäisen kerran Tammelassa, Aldair ei ollut mukana. Puhuimme jo puhelimessa toimitusjohtaja Sami Salosen kanssa koko tilaisuuden perumisesta, kun saimme tiedon, että Aldair tulee sittenkin. Hän saapuisi lennolla, joka laskeutuu Pirkkalaan muutama tunti ennen suunnitellun tilaisuuden alkua. Kahden päivän ajan toimittajat kyselivät ahkerasti varmistusta maailmanmestarin tapaamiseen, mutta täydellisen varmuuden tilaisuuden onnistumisesta sain itsekin vasta silloin, kun näin tutun hahmon astelevan hotellin kokoustilaan median eteen. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Asioiden tiedottaminen vasta sitten, kun ne ovat sataprosenttisen varmoja, on yksi ehdottomista toimintaperiaatteistamme. Kun Antti Pohja palasi seuraan, valmiiksi tehdyt kutsut iltapäivän lehdistötilaisuuteen lähtivät vähän aamukahdeksan jälkeen – vain pari minuuttia siitä, kun manageri Kalevi Salonen ilmoitti Aton allekirjoittaneen sopimuspaperin. Nimet sopimukseen laitettiin tamperelaishotellissa, jonka altaaseen Ato oli menossa kuntouttamaan leikattua jalkaansa.

Internet on mullistanut tiedonvälityksen. Tietoa on tarjolla jokaiselle, joka osaa sitä etsiä. Mielessä on vain pidettävä lähdekritiikki. Internet pursuaa myös väärää ja ennenaikaista tietoa. Keväällä neuvoteltiin Danielin edellisen seuran kanssa hyökkääjän siirtymisestä Unitediin ennen heinäkuun siirtoikkunan avautumista. Seurojen välinen yhteisymmärrys löytyi, mutta siirto ei suinkaan ollut vielä selvä tässä vaiheessa. Maltalaissivustoilla asia silti uutisoitiin ja osa faneistammekin ihmetteli, miksi emme vahvista tietoa.

Emme voineet siirtoa omalta osaltamme julkaista ennen kuin kaikki asiat varmistuivat. Siirron eteen jouduttiin näet tekemään vielä valtaisa paperityö. Suomen Rooman suurlähetystöltä vaadittiin joustavuutta, sillä pilkulleen sääntöjä ja määräyksiä noudattaen Danielin olisi pitänyt noutaa viisumi lähetystöstä henkilökohtaisesti. Se taas ei ollut käytännössä mahdollista, koska hänellä ei ollut viisumia Italiaan. Vasta kun nämäkin asiat saatiin selvitetyksi, oli aika tiedottaa asiasta. Muistuu näet mieleen eräskin jääkiekkoseuran johtaja, joka julkisti pelaajahankintansa ennen kuin nimet olivat paperissa. Ajellessaan lentokentälle vastaanottamaan pelaajaa kännykkään tulikin ilmoitus, että toisen osapuolen aatokset ovat muuttuneet. Kyseinen pelaaja ei koskaan saapunut Suomeen, mutta tapahtuman jälkeen kiekkojohtajan tiedotusperiaatteissa on ollut havaittavissa muutos.

Jari Runsas
mediapäällikkö
Tampere United